Ensinnäkin hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Leikkaukseen on enää naurettavan vähän päiviä jäljellä! Ajatukset pyörii lähes taukoamatta sen ympärillä. Pääasiassa olen todella innoissani ja jännittynyt tulevasta, mutta pakko myöntää että muutaman kerran olen miettinyt, että onko tämä se oikea päätös ja mihin olen oikein lähtenyt mukaan..
Vaikka olin jo mooonia vuosia miettynyt tähän ryhtymistä, jossain sisimmässäni luulin kuitenkin ettei minusta olisi tähän ja etten uskaltaisi, ja että voisin jotenkin muuten korjata sen puuttuvan rinnuksen ja oppia elämään sen kanssa. Ensin ajattelin, että jos laihdutan, niin ehkä rintanikin kiinteytyy ja "ryhdistäytyy, mutta eihän se nyt aivan niin mene.. En ole koskaan ollut kovinkaan isokokoinen, joten saisin varmaan aika paljon tiputtaa rasvamassaa, että rinnoissani näkyisi tuloksia. Ja tuskimpa se iho kiristyisi siinä mukana. Lopputulos olisi vain entistä pahempi..
Pakostakin tässä pienehkössä kaupungissa jossa asun myös huhut ja juorut alkaa liikkua nopeasti uudesta "silaribimbosta", vaikka yritänkin sen pitää salassa parhaani mukaan. Vaikka teen tämän ainoastaan itseäni varten, eikä minun pitäisi välittää muiden mielipiteistä, vähän kuitenkin kauhistuttaa ne väheksyvät tuijotukset ja supinat joita tulen varmasti osakseni saamaan. On ikävää, miten lapsellisesti ja ilkeästi monet minunkin ikäiseni, varsinkin naiset, osaavat vielä käyttäytyä.
Mutta hei, minä en välitä! Hankin silikonit, koska en yksinkertaisesti tunne oloani hyväksi tässä kropassa, ja se myös vaikuttaa suuresti minun itsetuntoon ja -varmuuteen. Jos voin olla tyytyväisempi itseeni ja elämääni "silarit" rinnassa, niin miksen tekisi sitä? Mitäpä se muille kuuluu. Loppujen lopuksi mielestäni tässä elämässä on tärkeintä onnellisuus, kaikilla elämän osa-alueilla. Kaikilla on omat keinonsa tavoittaa se.
Tämä menee nyt ehkä vähän asian vierestä, mutta välillä on oikein pakko pysähtyä ja miettiä miten hyvin asiat onkaan. Minulle tämä ilta on yksin niistä. Välillä tuntuu, että mikään ei onnistu ja kaikki menee päin honkia, mutta nyt minusta pitkästä aikaa tuntuu, etten edes keksimällä keksi mitää valittamisen aihetta. Viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut paljon asioita, jotka ovat muuttaneet tai tulevat lähiaikoina muuttamaan elämääni aika paljon, ja ainoastaan parempaan. Nyt aijon vaan nauttia!:)
Ihanaa loppuviikkoa ihan jokaiselle! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...
-Sande
ps. Olen hurahtanut tuohon weheartit.com -sivustoon. Niin ihania ja motivoivia hyvänmielen kuvia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti